Nobelin rauhanpalkinto: Sovellus auttaa WFP:tä navigoimaan Afganistanin konfliktissa ja ilmastoshokeissa
Kartoitusteknologia auttaa vuoristoisen alueen ylittäviä World Food Programmen työntekijöitä tunnistamaan turvalliset reitit ja tavoittamaan haavoittuvaiset ihmiset
WFP:n työntekijöiden kirjoittama teksti
”Kansainvälisen solidaarisuuden ja monenkeskisen yhteistyön tarve on näkyvämpää kuin koskaan aiemmin”, kuvaili Norjan Nobel-komitea, joka nimesi World Food Programmen (WFP) vuoden 2020 Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
Komitea totesi lausunnossaan, että sen ”pyrkimyksenä on tuoda esille ruokaturvan parantamiseen tähtäävän avustuksen kykyä estää paitsi nälkää mutta myös parantaa vakauden ja rauhan edellytyksiä.”
Komitea lisää: ”Vuonna 2019 135 miljoonaa ihmistä kärsi akuutista nälästä ja tämä on suurin määrä moneen vuoteen. Sodat ja aseelliset konfliktit ovat suurin syy lisääntyneen nälän taustalla.” Nobel-komitean mukaan WFP on ”ottanut johtoaseman humanitaarisen työn ja rauhantyön yhdistämisessä.” Säilyttääkseen johtoasemansa, WFP:n on tehtävä innovaatiotyötä — ja yksi hyvä esimerkki WFP:n innovaatiotyöstä löytyy Afganistanista.
Konflikti on ollut osa afganistanilaisten jokapäiväistä elämää neljän vuosikymmenen ajan. Vaikeudet ja toistuvat shokit ovat heikentäneet ihmisten yleistä kestokykyä, ja monella ei ole ollut pääsyä peruspalveluiden piiriin.
Kuivuus, tulvat ja lumivyöryt voivat estää sisämaavaltion vuoristoisella alueella olevien harvojen teiden käytön. Samaan aikaan WFP:n kuorma-autosaattueet navigoivat monimutkaisen konfliktiverkoston läpi toimittaakseen ruoka-avustusta haavoittuvaisille ihmisille.
WFP työskentelee johtavan maantieteellisen tietojärjestelmäyrityksen (geographic information system, GIS) kanssa ja työn tuloksena WFP on kehittänyt karttasovelluksen, joka on osaltaan muuttamassa pelin henkeä.
”Tällä työkalulla on ollut keskeinen rooli operaatioiden tukemisessa ja humanitaarisen avustuksen perillepääsyä koskevissa neuvotteluissa Afganistanissa”, sanoo Robert Kasca, WFP:n maajohtaja Afganistanissa. ”Emme voisi enää kuvitella nykypäivän monimutkaisten operaatioiden toteutusta, ellei meillä olisi käytössä moderneja karttatyökaluja.”
WFP:n Roomassa sijaitsevassa päämajassa työskentelevä GIS-asiantuntija Thierry Crevoisier sanoo: ”Ensimmäinen asia, johon meidän tulee vastata on se kuinka monta ihmistä tarvitsee ruoka-avustusta ja missä nämä ihmiset sijaitsevat.” Hän lisää: ”Seuraavaksi määrittelemme, mille alueille meidän on mahdollista päästä ja miten.”
Tämä kääntää huomion innovaatioon, joka ei ole teknologinen: WFP kehittelee uraauurtavaa ja maailmanlaajuista ”hyväksyntään perustuvaa toimintaperiaatetta”, jonka mukaan yhteisöjä ei nähdä pelkästään avun passiivisina vastaanottajina, vaan heitä pyydetään tarjoamaan turvallisuustakeita humanitaariselle avulle ja avustustyöntekijöille sekä osallistumaan ohjelmien toteutukseen yhtenä sidosryhmänä.
Jotta WFP voi varmistaa kaukaisille alueille suuntautuvien toimitusten turvallisuuden, on otettava huomioon humanitaariset periaatteet, joita ovat humaanisuus, puolueettomuus, tasapuolisuus ja operationaalinen riippumattomuus. Periaatteiden mukaisesti WFP:n on neuvoteltava kaikkien niiden osapuolten kanssa, jotka toimivat portinvartijoina reiteillä, joita WFP käyttää tavoittaakseen haavoittuvaiset ihmiset.
”Emme rajoita toimintaamme vain hallituksen valvomille alueille, sillä meidän tulee tavoittaa kaikki avustuksen tarpeessa olevat ihmiset”, sanoo Henry Chamberlain, WFP:n turvallisuuspäällikkö Afganistanissa. ”Työskentelemme useimpien ei-valtiollisten aseellisten ryhmien kanssa, jotka hallinnoivat alueita ja niille pääsyä.”
Yhdysvaltojen puolustusministeriön heinäkuussa 2020 julkaiseman raportin mukaan Afganistanin hallitus hallinnoi Kabulia, provinssien pääkaupunkeja, merkittäviä asutuskeskuksia ja tärkeimpiä kulkuväyliä. Talibanin väkivallan ja hyökkäysten määrä on kuitenkin suurempi kuin koskaan ennen, vaikka Dohassa käytävät rauhanneuvottelut ovat työn alla. Taliban on vähitellen heikentämässä turvallisuusrakenteita ja laajentamassa hallinnoimaansa aluetta.
WFP:n tietoperustainen lähestymistapa määrittää, kenen kanssa on neuvoteltava suhteiden rakentamiseksi ja avun toimittamisen hyväksymiseksi, ennen kuin apu toimitetaan perille. Tämä merkitsee siirtymistä pois sotilassaattueista — jotka voivat altistaa humanitaariset kuljetussaattueet aseellisten ryhmien iskuille — ja helpottaa pääsyä alueille, joiden on nähty olevan liian riskialttiita.
”Tämä on parantanut toimittamista monille alueille ja mahdollistanut turvallisuusuhkien välttämisen”, sanoo Chamberlain.
Ei-valtiollisten aseellisten ryhmien hallinnoimille alueille tehtävien kenttäoperaatioiden osalta ”ymmärrämme nyt selkeästi operaatioiden maantieteelliset rajoitukset sekä konfliktipesäkkeiden ja tärkeimpien alueiden sijainnin”, hän lisää. ”Kuorma-autoreittien tarkasteleminen tarjoaa tärkeää tietoa siitä, millä alueilla turvallisuustilanne on hyvä ja millä alueilla saamme tukea.”
Apu löytyy teknologiasta
Falaknaaz Khan on Kabulissa työskentelevä vanhempi logistikko ja hänen mukaansa teiden puute on suurin haaste avustuksen toimittamiselle. ”Suurin osa paikoista, joihin toimitamme avustusta, on täysin saavuttamattomissa talvisin”, hän sanoo.
”Pian lumen sulamisen jälkeen alkaa sataa ja sade kestää huhtikuusta toukokuuhun ja joskus jopa kesäkuuhun saakka. Mutaiset tiet aiheuttavat operaatioiden perumisia tai toimitusten viivästymistä.”
Elokuussa WFP tavoitti yli miljoona ruokaturvatonta ihmistä Afganistanissa — ja tästä voidaan kiittää suurelta osin tietoperustaista päätöksentekoa ja karttasovellusten jakamaa kenttätietoa, joka tukee WFP:n työntekijöiden työtä.
Logistiikkadata voi kuitenkin olla hyvin teknistä ja monimutkaista.
”Tuotamme vertailukarttoja yhdessä kuljetusverkoston kanssa, jotta logistiikkaosasto voi suunnitella reittinsä ja nähdä, mitkä tiet mahdollistavat minkäkin ajoneuvon käytön”, sanoo GIS-asiantuntija Thierry Crevoisier. Hänen tiiminsä luo myös operaatiokarttoja, jotka näyttävät tämänhetkisen ruokatarpeen sekä sen, mistä ja kuinka suurina määrinä ruoka tulee alueelle.
”Suunnittelisimme tietojen hallintatyökalun yleensä pelkästään turvallisuuteen liittyen”, sanoo Lara Prades, WFP:n hätävalmiustoimien osaston paikkatietoyksikön päällikkö. ”Mutta tällä kertaa toimme yhteen kaikki WFP:n toiminta-alueisiin liittyvät tietoyksiköt.”
ArcGIS Survey123-sovelluksen eri välilehdet antavat käyttäjille pääsyn eri kerroksiin, jolloin käyttäjillä on mahdollisuus seurata turvallisuustilannetta, toimitusketjua, haavoittuvaisuusanalyysia ja -kartoitusta tai ohjelmatavoitteita. Näin jokainen käyttäjä voi saada kokonaiskuvan operaatiosta.
Kentällä työskentelevät autonkuljettajat voivat kerätä ja raportoida tietoa muuttuvista olosuhteista. Kuljetuspäälliköt keräävät tietoa kuljettajilta ja tämä ajantasainen tieto on hyödyksi koko organisaatiolle.
WFP:n uusi järjestelmä sai alkunsa neljä vuotta sitten ja sen tarkoituksena oli vastata Afganistanin monimutkaisiin turvallisuushaasteisiin. Järjestelmä on sittemmin kehittynyt ja nykyään se sulkee sisäänsä WFP:n työn lukuisat eri osa-alueet, kuten organisaation varat, käteissiirto-ohjelmat, ruokatoimitusohjelmat ja ravitsemusohjelmat.
Jos ”käsittämättömän suuri nälkäkriisi uhkaa maailmaa” — kuten Nobel-komitea totesi, tämänkaltaiset harppaukset tuovat meidän lähemmäksi tavoitettamme maailmasta ilman nälkää, sanoo Prades.
Chamberlain on samaa mieltä: “[Aikaisemmin] johdimme turvallisuusoperaatioita sokeasti — reagoimme vain tapahtumiin. Tietoperustainen operaatiomalli antaa minulle keskeisiä tietoja, joita tarvitsen tärkeiden turvallisuuspäätösten tekemiseen. Emme voisi elää ilman tätä tietoa.”
